Rasterikuva

Rasterikuvat ovat kokoelma pikseliä on järjestetty ruudukkomaisesti ja niitä kutsutaan usein bittikartaksi. Näiden pikselien tallentamiseen tarvittavan tiedon määrä riippuu värien määrästä, jonka kuvamuoto pystyy näyttämään. Ilman pakkausta rasteritiedoston koosta voi nopeasti tulla hyvin suuri, minkä vuoksi useimmat nykyaikaiset kuvamuodot toteuttavat jonkinlaisen pakkauksen, olipa se sitten tappiollinen tai häviötön puristus. Molemmat tekevät hyvää työtä pienentämällä rasteritiedoston kokoa merkittävästi.

Jokaista pikseliä edustavat tyypillisesti punaiset, vihreät ja siniset komponentit (RGB). Näiden RGB-komponenttien esittämiseen käytettyjen bittien lukumäärää kutsutaan bitteiksi pikseliä kohden (bpp), jossa mitä korkeammat bitit pikseliä kohden ovat, sitä enemmän värejä voidaan käyttää ja sitä suurempi on myös tuloksena oleva rasterikuvatiedoston koko. Bittien määrä pikseliä kohti määrää, kuinka monta yksilöllistä väriä voidaan esittää rasterimuodossa. Esimerkiksi rasterikuvamuodossa, joka käyttää 12 bittiä pikseliä kohden, voi olla enintään 4096 väriä.

Joustavuuden lisäämiseksi käytettävien värien suhteen monet aikaisemmat rasterimuodot otettiin käyttöön indeksoidut väripaletit, jolloin kuva pystyisi näyttämään jopa 256 väriä yhteensä 16,7 miljoonasta väristä (jotkut vanhemmat muodot tukevat vähemmän värejä). Tämä lähestymistapa yhdistettynä erilaiseen algoritmiin, kuten Floyd-Steinberg erilainen algoritmi mahdollistaa hyvän kuvanlaadun tallennettaessa täysvärikuvia.

Kuvakaappaus tankkipohjaisesta videopelistä

Kuvakaappaus tankkipohjaisesta videopelistä

Rasteritiedosto vanhasta Acorn Archimedes -tietokoneesta

Rasteritiedosto vanhasta Acorn Archimedes -tietokoneesta

Videopelin rasterikuva tallennettuna PNG

Videopelin rasterikuva tallennettuna PNG

Lisätietoja kuvamuodoista saa näiden kahden artikkelin eri pakkaustiloista tappiollinen ja häviötön puristus.

© 2024 ImageToStl. Muunna PNG- ja JPG-tiedostosi 3D STL -tiedostoiksi.

Your files are ready to download!