Rasterikuva

Rasterikuva, joka tunnetaan myös bittikarttakuvana, on kaksiulotteinen esitys kuvasta tai grafiikasta, joka koostuu yksittäisistä pikseleistä. Se on yksi tärkeimmistä muodoista, joita käytetään digitaalisten kuvien tallentamiseen ja näyttämiseen. Rasterikuva koostuu pienistä neliönmuotoisista pikseleistä, joista jokaisella on oma väri- tai harmaasävyarvonsa. Yhdistettynä nämä pikselit muodostavat koko kuvan.

Termi "rasteri" viittaa skannauskuvioon, jota käytetään perinteisissä katodisädeputkinäytöissä (CRT), jossa elektronisäde liikkuu vaakasuunnassa jokaisen juovan poikki ja sitten pystysuunnassa alas seuraavalle riville. Tämä skannauskuvio heijastuu rasterikuvan rakenteeseen, ja kunkin pikselin sijainnin määrää sen rivi ja sarake ruudukossa.

Rasterikuvan resoluutio määräytyy sen sisältämien pikselien lukumäärän mukaan. Suuremmilla resoluutioilla on enemmän pikseleitä pinta-alayksikköä kohti, mikä lisää yksityiskohtia ja terävyyttä. Tarkkuuden lisääminen kuitenkin kasvattaa myös tiedostokokoa, koska tarvitaan enemmän dataa kunkin pikselin väritietojen tallentamiseen.

Tärkeä rasterikuvien ominaisuus on niiden kyvyttömyys skaalata ilman laadun heikkenemistä. Koska jokainen pikseli edustaa tiettyä väriarvoa, rasterikuvan suurentaminen saa yksittäiset pikselit näkyvämmiksi, mikä johtaa terävyyden ja pikseloitumisen menettämiseen. Sitä vastoin rasterikuvan koon pienentäminen ei yleensä johda laadun heikkenemiseen, koska pikseleitä voidaan yhdistää ja keskiarvoistaa visuaalisesti hyväksyttävän esityksen saamiseksi.

Rasterikuvia käytetään yleisesti erilaisissa sovelluksissa, kuten digitaalisessa valokuvauksessa, verkkografiikassa ja digitaalisessa taiteessa. Ne soveltuvat monimutkaisten ja yksityiskohtaisten kohtausten, kuten valokuvien, esittämiseen, koska ne pystyvät vangitsemaan hienovaraisia ​​värivaihteluita ja monimutkaisia ​​yksityiskohtia. Jos grafiikka vaatii skaalautuvuutta ja terävyyttä eri kokoisina, suositaan vektorikuvia, jotka koostuvat matemaattisista poluista ja muodoista.